Hiustenlähtö

 

 

Ihmisen hiukset eivät kasva jatkuvasti, vaan niiden normaaliin kasvun kiertoon kuuluu noin 2-6 vuotta kestävä kasvukausi, jota seuraa noin 3-4 kuukauden mittainen lepokausi, jonka aikana hius putoaa pois. Hiuksista noin 85 prosenttia on kasvuvaiheessa ja noin 15 prosenttia lepovaiheessa. Normaalisti kierron seurauksena noin 70-100 hiusta irtoaa päivittäin. Toisinaan hiuksia saattaa irrota enemmän joko paikallisesti tai läiskittäisesti.

Hiustenlähdön yleisin muoto on androgeneettinen eli miestyyppinen kaljuuntuminen, ja seuraavaksi yleisimmät ovat akuutti ja krooninen telogeeninen (syynä esim. stressi) tukanlähtö ja pälvikalju. Lähes kaikki suomalaiset, niin miehet kuin naisetkin, kaljuuntuvat miestyyppisesti. Varsin tehokkaita hoitokeinoja ovat paikallishoito minoksidiililiuoksella tai finasteridi-tabletti suun kautta otettuna. Kaljuuntumista voidaan korjata myös kosmeettisen kirurgian avulla.

Lyhytaikaista akuuttia telogeenistä tukanlähtöä ei tarvitse hoitaa, vaan se korjaantuu lopulta ajan kanssa itsekseen hiustenlähtöä aiheuttavan tekijän poistuessa. Krooninen telogeeninen tukanlähtö on keski-ikäisten naisten tauti. Pälvikalju taas on ilmeisesti autoimmuunitauti, ja siinä hiukset kasvavat vuoden kuluessa takaisin joko osittain tai kokonaan lähes kaikille. Paikallinen steroidihoito on turvallinen hoito, josta on vähäistä hyötyä.

Ihmisellä hiusten lämmittävä merkitys on hyvin vähäinen, psykologinen merkitys sitäkin suurempi. Pohjoismaalaiset miehet ovat yleensä huolestuneita hiusten ja karvojen vähäisyydestä, tummat etelämaalaiset naiset taas niiden runsaudesta.